Line © BH-Stables (dA), väritys © Crimis
|
Holy Secret
|
Pyhis on ihana. Ja hirveä. Mielettömän kaunis tamma omaa isänsä ylimielisyyden JA emänsä herkkyyden, mikä saa kaikki sitä käsittelevät ihmiset repimään hiuksia päästään. Kun tammatallissa kirotaan, syy ei enää ole aina meikäläisen ensihevonen Goldi. Mahtipontisen Pyhis-lempinimen rinnalle on noussut kitkerä Pahus. Mutta kuten kaikilla, on tälläkin hevosella kääntöpuoli. Pyhiksellä se on jumalaiset liikkeet (ja ulkonäkö, daa - mikä olisikaan kauniimpi kokonaisuus kuin syvä musta, näyttävä sabinokirjavuus ja herasilmä?). Olen ihan satavarma, että isompana tamma valloittaa niin koulukentät kuin näyttelykehätkin.. ♥ Crimis
Sukutaulu
Pyhiksellä on 2 polvea sukua virtuaalimaailmassa.
i. Hercules v.d. Amarant fri, m, 166cm Fn, KTK-II |
ii. Hermes v.d. Adelheid fri, m, 169cm Fn, KTK-II |
iii. Hector fri, m, 170cm |
iie. Odriana v.d. Adelheid fri, m, 166cm |
ie. Rieuwertsje Selle fri, m, 152cm |
iei. Bastiaan fri, m, 153cm |
iee. Reneke Wia fri, m, 151cm |
||
e. Shine On Me gg 75%, mvkk sb, 164cm YLA2, VVJ-II, KRJ-III |
ei. Escape Route sdb, vkk sab, 164cm |
eii. Break the Prison |
eie. Roadtrip | ee. Glitter Puff gg 50%, m, 167cm KRJ-I, YLA-I |
eei. Let Me Be Buff sdb, rn, 162cm |
eee. Glitter Maniac fri, m, 165cm |
Kuvagalleria
Näyttelyt
31.10.18 - PKK - Seppele: Muu kuva: muu liikekuva - tuom. Lynn - KM [3]
25.06.18 - PKK - Seppele - EM-luokka muusta kuvasta - tuom. Anne - EM: Liike 15.06.18 - PKK - Saariston Hevosopisto - Rentoilukuva harvinaisille roduille - tuom. Anne - KM, EM: Liike [2] 17.12.17 - PKK - Jinnilä - Muu kuva: Talvitunnelmaa - tuom. aksu - LKV, KP, EM: Tekniikka 13.09.17 - PKK - Auburn Estate - Muu kuva: Karismaattisin kirjava - tuom. Tinúvel - KP [1] |
[1] “Kauniin ja yksinkertaisen värityksen omaava tamma. Upea päänmerkki!”
[2] "Vauhdikas hevonen. Selkeä piirros, syvyyttä voisi olla lisää." |
[3] "Hauska tilanne. Väritys ujoa ja kuva jää kaipailemaan taustaa. Tästä saisi pienellä vaivalla tarinallisuus-EM:n arvoisen."
Kilpailut
+600€
|
Tie Tähtiin 2018: Helppo B (ratsastaja: Hantsu) 18.03.2018 - 1. osakilpailu (koulu) - 22/28 15.04.2018 - 3. osakilpailu (koulu) - 13/28 12.05.2018 - Finaali (koulu) - 27/28 |
30.03.2018 - KK Savioja - Villi koulu - Helppo B - 77,500% - 3/8
04.03.2018 - Yläkokko - Villi koulu - Helppo C - 1/8
23.02.2018 - Mandelbacke - KRJ Koulu - Helppo C - 73,572 %, 1/7
15.12.2017 - Hukkasuo - Villi Koulu - Helppo C - 69,643%, 3/8
04.03.2018 - Yläkokko - Villi koulu - Helppo C - 1/8
23.02.2018 - Mandelbacke - KRJ Koulu - Helppo C - 73,572 %, 1/7
15.12.2017 - Hukkasuo - Villi Koulu - Helppo C - 69,643%, 3/8
Näyttävä musta oli innokas ja ratsastaja saikin tehdä töitä pitääkseen hevosen apujen välissä. Lennokas laukka."
17.09.2017 - Hukkapuro - Koulurataharjoitus - Helppo B - 76,944 % - 1/9
"Pyhis oli varsin näyttävän näköinen tamma ja kaiken kaikkiaan suoritus oli ehjä ja tarkka. Hienoa työtä!"
"Pyhis oli varsin näyttävän näköinen tamma ja kaiken kaikkiaan suoritus oli ehjä ja tarkka. Hienoa työtä!"
08.01.2017 - Stall Sjöholma - Nuorten ja aloittelevien ratsujen harjoituskilpailut - FEI Kouluratsastusohjelma 4-vuotiaille hevosille 2015 - 1/16
"Crimis ja sinisilmäinen Holy Secret olivat tänään täpärät voittajat. Ratsukko säilytti koko suorituksen ajan hyvän tahdin, jossa tamma liikkui joustavin askelin eteenpäin. Holy Secret kuunteli mielellään ratsastajan apuja ja pysyi pehmeällä kuolaintuntumalla. Ratsu kulki ehkä aavistuksen korkeassa ryhdissä vielä verryttelyssä, mutta rentoutui omaan suoritusvuoroonsa mennessä sen verran, että selän ja takaosan käyttö parantui. "
"Crimis ja sinisilmäinen Holy Secret olivat tänään täpärät voittajat. Ratsukko säilytti koko suorituksen ajan hyvän tahdin, jossa tamma liikkui joustavin askelin eteenpäin. Holy Secret kuunteli mielellään ratsastajan apuja ja pysyi pehmeällä kuolaintuntumalla. Ratsu kulki ehkä aavistuksen korkeassa ryhdissä vielä verryttelyssä, mutta rentoutui omaan suoritusvuoroonsa mennessä sen verran, että selän ja takaosan käyttö parantui. "
Päiväkirja
keskiviikko 20.07.2016 ♦ Holy syntyi kotitallille & 18. oma kasvatti ♦ Veera Ruusula ~ kasvattaja
Säihke oli ollut tavallista kärttyisämpi kuluneen viikon aikana, joten varsominen olisi lähellä. Tamma pääsikin alkuviikosta tarkempaan tarkkailuun, mutta silti Säihke pääsi yllättämään. Olin ennen kauppareissua vielä käynyt tarkistamassa tamman voinnin ja kaupasta tullessani kesälaitumelle oli ilmestynyt uusi tumma karvakasa. Lähikauppaamme ei kumminkaan ajanut kuin sen viitisen minuuttia. Ostoskassit jäivät siis autoon ja kiiruhdin laitumelle katsomaan miten Säihke oli selvinnyt ensimmäisestä synnytyksestä. Säihke oli kömpinyt jo pystyyn ja oli nuolemassa varsaansa kuivaksi. Kävelin reippaasti kaksikon luokse ja Säihke koitti ensiksi hieman kiukutella minulle. ”Kuules nyt tamma, oles kunnolla.”, tokaisin sille ja lähestyin sitä reippaasti. Säihke meinasi lähteä karkuun, mutta palasikin luoksemme, kun huomasi ettei se pienokainen niin nopeastikaan tullut mukaan. Säihke saikin luvan hyväksyä minut ja pääsin tutkimaan lähemmin tuota varsaa. Mustalla karvapeitteellä komeili suuri lehmänläsi ja kaikissa neljässä jalassa oli sukat. Ihanaa, että Säihke oli periyttänyt sabinokirjavuuttaan näinkin hyvin. Varsa osoittautui tammaksi ja se vaikutti heti reippaalta. Pienellä avustuksella varsa pääsi pystyyn ja sain pitää Säihkettä hetken aikaa paikoillaan, että varsa pääsi juomaan ensimmäistä kertaa nisille. Tarkistin vielä, että kaikki on ok ja lähdin purkamaan autosta ostoksiani sekä soittamaan eläinlääkärimme Olivian tutkimaan uusimman tulokkaan. Ja tottahan kai soitin myös Herkun omistajalle Crimikselle, joka ilahtui kuullessa, että tamma tuli!
Tamma varsa sai nimeksi Holy Secret. Kirjaimet on otettu kummankin vanhemman etunimestä ja pienen pähkäilyn jälkeen siitä vääntyi tuommoinen. Nimeä ei myöskään ollut aikaisemmin rekisterissä, joten valinta oli helppo. Näin maailmaan syntyi 18 oma kasvatti, joka on lähdössä Hukkasuolle asuman vieroituksen jälkeen.
perjantai 24.06.2016 ♦ Georgian grande -varsan alkutaival ♦ Veera Ruusula ~ kasvattaja
Olin tohkeissani, tänään aluilleen pääsisi ensimmäinen georgian grande kasvattini. Olin käynyt kirjoittamassa hevostalli.net virtuaalitalli foorumipalstalle 'etsitään jalostukseen gg-tammalle suhlasta', ja sain monia hyviä ehdokkaita. Ensimmäisen varsan isän valinta oli helppo. Komea friisiläisori Hercules v.d. Amarante eli Herkku Hukkasuon tilalta pisti heti silmään. Säihkeen emän puolella on nimittäin friisiläisiä, joten tuntui myös luontevalta valinnalta isän roduksi. Herkun ratsastuspainotus sopii myös hyvin Säihkeen kanssa ja orin omistaja Crimis ilmoitti kiinnostuksen syntyvään varsaan. Hän toivoisi tammavarsaa ja minä puolestaan oria. Katsotaan kummallako meistä nappaa.
Itse astutustilanne meni hyvin, vaikka Säihke hieman kiukutteli alkuunsa Herkulle. Toivottavasti tuleva varsa tulisi perimään enemmän isänsä luonteenpiirteitä, kun emänsä herkkyyttä. Yhteisen sävelen löydyttyä Säihke on kumminkin mukava kaveri, jolla on aina ilo lähteä ratsastamaan tai ajamaan valjakkokärreillä. Nyt siis jännittämään pääsikö tuo ensimmäinen georgian grande aluilleen.
Säihke oli ollut tavallista kärttyisämpi kuluneen viikon aikana, joten varsominen olisi lähellä. Tamma pääsikin alkuviikosta tarkempaan tarkkailuun, mutta silti Säihke pääsi yllättämään. Olin ennen kauppareissua vielä käynyt tarkistamassa tamman voinnin ja kaupasta tullessani kesälaitumelle oli ilmestynyt uusi tumma karvakasa. Lähikauppaamme ei kumminkaan ajanut kuin sen viitisen minuuttia. Ostoskassit jäivät siis autoon ja kiiruhdin laitumelle katsomaan miten Säihke oli selvinnyt ensimmäisestä synnytyksestä. Säihke oli kömpinyt jo pystyyn ja oli nuolemassa varsaansa kuivaksi. Kävelin reippaasti kaksikon luokse ja Säihke koitti ensiksi hieman kiukutella minulle. ”Kuules nyt tamma, oles kunnolla.”, tokaisin sille ja lähestyin sitä reippaasti. Säihke meinasi lähteä karkuun, mutta palasikin luoksemme, kun huomasi ettei se pienokainen niin nopeastikaan tullut mukaan. Säihke saikin luvan hyväksyä minut ja pääsin tutkimaan lähemmin tuota varsaa. Mustalla karvapeitteellä komeili suuri lehmänläsi ja kaikissa neljässä jalassa oli sukat. Ihanaa, että Säihke oli periyttänyt sabinokirjavuuttaan näinkin hyvin. Varsa osoittautui tammaksi ja se vaikutti heti reippaalta. Pienellä avustuksella varsa pääsi pystyyn ja sain pitää Säihkettä hetken aikaa paikoillaan, että varsa pääsi juomaan ensimmäistä kertaa nisille. Tarkistin vielä, että kaikki on ok ja lähdin purkamaan autosta ostoksiani sekä soittamaan eläinlääkärimme Olivian tutkimaan uusimman tulokkaan. Ja tottahan kai soitin myös Herkun omistajalle Crimikselle, joka ilahtui kuullessa, että tamma tuli!
Tamma varsa sai nimeksi Holy Secret. Kirjaimet on otettu kummankin vanhemman etunimestä ja pienen pähkäilyn jälkeen siitä vääntyi tuommoinen. Nimeä ei myöskään ollut aikaisemmin rekisterissä, joten valinta oli helppo. Näin maailmaan syntyi 18 oma kasvatti, joka on lähdössä Hukkasuolle asuman vieroituksen jälkeen.
perjantai 24.06.2016 ♦ Georgian grande -varsan alkutaival ♦ Veera Ruusula ~ kasvattaja
Olin tohkeissani, tänään aluilleen pääsisi ensimmäinen georgian grande kasvattini. Olin käynyt kirjoittamassa hevostalli.net virtuaalitalli foorumipalstalle 'etsitään jalostukseen gg-tammalle suhlasta', ja sain monia hyviä ehdokkaita. Ensimmäisen varsan isän valinta oli helppo. Komea friisiläisori Hercules v.d. Amarante eli Herkku Hukkasuon tilalta pisti heti silmään. Säihkeen emän puolella on nimittäin friisiläisiä, joten tuntui myös luontevalta valinnalta isän roduksi. Herkun ratsastuspainotus sopii myös hyvin Säihkeen kanssa ja orin omistaja Crimis ilmoitti kiinnostuksen syntyvään varsaan. Hän toivoisi tammavarsaa ja minä puolestaan oria. Katsotaan kummallako meistä nappaa.
Itse astutustilanne meni hyvin, vaikka Säihke hieman kiukutteli alkuunsa Herkulle. Toivottavasti tuleva varsa tulisi perimään enemmän isänsä luonteenpiirteitä, kun emänsä herkkyyttä. Yhteisen sävelen löydyttyä Säihke on kumminkin mukava kaveri, jolla on aina ilo lähteä ratsastamaan tai ajamaan valjakkokärreillä. Nyt siis jännittämään pääsikö tuo ensimmäinen georgian grande aluilleen.
Valmennukset
24.03.2018 Tie Tähtiin -kouluvalmennus Helppo B Seppeleessä, valmensi Daniel Susineva
Hantsu kertoo:
Daniel Susineva oli mies, josta olin kyllä kuullut paljon, mutta jonka kanssa en ollut koskaan ollut tekemisissä. Nyt siihen tuli muutos, kun saavuimme Susinevan tähtivalmennukseen Pyhiksen kanssa. Huokaisin syvään, kun hyppäsin sabinon selkään ja ohjasin sen tummanrautiaan suomenhevosen perään maastopolulle. Nyt olisi paras suunnan muuttua, tai tiputtaisin meidät koko cupista.
Ensimmäinen Tie Tähtiin -osakilpailu oli ollut osaltamme katastrofi. Pyhis oli ottanut melkoisesti kierroksia aiempia isompien kilpailujen hälinästä ja sitä oli ollut hirveän vaikea saada kuulolle. Tamma oli ollut ihan mahdoton koko alkuverkan ajan - eikä itse suoritus ollut mennyt hirveän paljon paremmin. Asenteeni ei siis ollut kovin positiivinen enää koko hemmetin cupia kohtaan. Pyhiksen kanssa koko sen kilpailu-uran kestänyt voittoputki oli katkennut kuin seinään, ja olin romahtanut ihanista pilvilinnoistani. Pyhis OLI nuori hevonen, jonka kanssa tällainen OLI normaalia. Kyllä minä sen tiesin. Ainakin nyt, kun vaaleanpunaiset lasini olivat särkyneet.
Pyhis säpsähti rasahtavaa oksaa, ja havahduin synkeistä ajatuksistani keräämään ohjia paremmin käsiini. Eihän tästä tulisi mitään, jos en osaisi edes itse keskittyä. Annoin katseeni kiertää ympäristössä, istuin syvälle satulaan ja mukailin hevosen aavistuksen jännityneitä askeleita. Tämä oli se kuuluisa Seppele. Ja kohta pitäisi kohdata se kuuluisa Daniel Susineva, joten nyt pitäisi ryhdistäytyä ja pistää kaikki peliin.
Pyhis hermoili uutta ympäristöä, mutta huomasi että olin tosissani. Tänään tehtäisiin töitä niska limassa. Seuraavaan osakilpailuun olisi onneksi vielä kolme viikkoa, koska kilpailimme pelkässä kouluratsastuksessa. Tässähän ehtisi hyvin petrata, kun vaan pitäisi kunnollisen treenitahdin yllä ja valmentautuisi aina kun mahdollista.
Koska alkukäynnit oli kävelty maastossa, maneesissa aloitettiin verryttely ravissa ja laukassa. Pyhikseltä ei eteenpäinpyrkimystä puuttunut, ja annoin sen mennä vähän vauhdikkaammin suoralla uralla ja suurilla kaarilla. Enimmät pöllöenergiat pois, ennen kuin hakisin täydellistä muotoa. Pyhis tikitti alkuun jäykästi, koska se stressasi uusia hevosia, uutta valmentajaa ja uutta maneesia, mutta pitkähköllä ohjalla laukkaaminen sai sen hyvälle tuulelle ja sitä kautta rennommaksi.
Liikettä löytyi, joten seuraavaksi alettiin tekemään siirtymisiä kevyestä ravista harjoitusraviin ja käyntiin. Hevonen haettiin kunnolla kuulolle puolipidätteiden kautta. Susineva halusi nähdä ryhdikästä ja tasapainoista liikkumista. Allekirjoittanut saikin noottia siitä, että hevonen piti saada visusti pohkeiden ja ohjan väliin – ei mitään hallitsematonta sooloilua. Suuni venyi tiukaksi viivaksi, kun työstin Pyhiksen sinkoilevia askellajeja hallittuun muotoon. Hyvän suorituksen jälkeen Pyhis sai kävellä hetken.
Susineva rääkkäsi myös ratsastajaa kunnolla – harjoitusravissa keskiympyrälle ja istunta haltuun. Se ei onneksi kuulunut heikkouksiini, joten tehtävä sujui meiltä suhteellisen malliikkaasti. Ainakin aina ne pätkät, kun Pyhis jaksoi keskittyä. Harjoitusravin jälkeen otimme laukannostoja, jotka kuuluivat Pyhiksen bravuureihin. Tamma nosti laukan aina upealla voimalla ikäisekseen, ja sen laukka pyöri tahdikkaasti. Tässä tehtävässä laukattiin vain ympyrä kerrallaan ja siirryttiin sitten harjoitusraviin. Susineva painotti raviin siirtymisessä istunnan merkitystä – ohjasavut olivat toissijaisia. Tykkäsin miehen ajatusmaailmasta heti: näin minä kotonakin pyrin hevosiani ratsastamaan. Pyhis olisi tosin voinut olla ravissa rennompi – nyt se ei olisi malttanut hidastaa.
Toistoilla tämäkin saatiin kuitenkin sujumaan, ja voitiin siirtyä seuraavaan tehtävään: pysähdyksiin. Niitä olikin hyvä treenata levottoman ja vauhdikkaan Pyhiksen kanssa. Loppuun treenattiin vielä koulukilpailujen alku-ja lopputervehdystä – suoruutta keskihalkaisijalla ja siistiä pysähdystä. Tehtävä vaati Pyhikseltä täydellistä keskittymistä, joten se tuotti alkuun haasteita. Onneksi näin loppuvalkasta tamma alkoi kuitenkin jo rentoutua ja olla paremmin työskentelymoodissa, niin tehtävä oli suoritettavissa. Useita toistoja taas tarvittiin, mutta tuloksia saatiin ja siihen minä olin erittäin tyytyväinen. Me noustaisiin vielä.
16.03.2018 Tie Tähtiin -kouluvalmennus Helppo B Saariston hevosopistolla, valmensi Henry Säänri
Henry kertoo
Hevonen oli selvästi herkkä ja reagoi kaikkeen uuteen kummastellen sekä osoittaen mieltään. Alkulämmittelyissä se kauhoi isoilla liikkeellä ympäri kentää ja ratsastaja saikin hakea sitä enemmän alleen ja rauhallisempaan moodiin. Eteenpäipyrkimys oli aina hyvästä, mutta puolivieminen ei. Ratsastaja sai hätäilevää hevosta pian alleen, mutta tällä kertaa tamma kävi sen verran kuumana, että oli melko räjähtelevä koko valmennuksen. Treenasimme perusjuttuja: ympyrää laukassa ja taipumista kulmiin, sekä suoruutta. Ratsastaja oli melko rento ja kokeneen oloinen, hieman enemmän tasaisuutta olisin toivonut tähän ratsukkoon.
Hantsu kertoo
Tie Tähtiin -cupin ensimmäinen osakilpailu lähestyi hurjaa vauhtia. Saariston hevosopisto järjesti osakilpailun lisäksi sitä edeltävän valmennuksen perjantaina. Kun kuulin, että opistolle sai tulla koko viikonlopuksi, varasin heti Pyhiksen kanssa paikan. Nuorelle hevoselle tekisi hyvää saada sopeutua paikkaan ensin, ennen kuin kilpailutilanne koittaisi. Olihan tamma pärjännyt loistavasti tämän kauden kilpailuissa, mutta eipä varman päälle pelaamisesta haittaa olisi. Varsinkin kun edusti nyt isompaa tiimiä. Omaa tallia ja sen omaa tiimiä, mietin onnessani ajellessani paikan päälle perjantaina puolen päivän aikaan.
…
Siitä olikin aikaa, kun olin valmentautunut jonkun muun kuin aviomieheni silmän alla. Virkistävää vaihtelua! Ei siinä, tämäkin valmentaja oli abauttiarallaa kolmikymppinen ja etunimikin kuulosti brittiläiseltä.. Ihan kuten oma Thomakseni. Itsekseni hymyillen ratsastin parhaani mukaan rauhattomana tikittävää Pyhistä Henryn katsoessa silmä kovana suuntaamme. Tamma oli valitettavan levoton ja siihen oli vaikea saada kontaktia. Tuntematon mies sai hevosen huomion herpaantumaan ja pälyilemään epäluuloisena. Huokailin raskaasti tehdessäni runsaasti puolipidätteitä, voltteja ja pysähdyksiä saadakseni ratsuni kuulolle.
”Tää on vasta viis”, selitin virnistäen. Ainakaan isosti liikkuvalta hevoselta ei puuttunut eteenpäinpyrkimystä. Ongelma olikin saada se myös taipumaan ja kokoamaan.
Ei se onneksi mahdoton tehtävä ollut. Sain suhteellisen nopeasti hevosen apujen väliin, mutta sain kyllä tehdä sitten töitä pitääkseni sen siellä. Henry oli onneksi rento valmentaja ja sai minutkin pysymään rentona, vaikka hevonen sähläsi minkä kerkesi. Tunsin myös hevoseni vallan hyvin, joten tiesin mitä nappeja painella. Pyhis näytti upeaa laukkaansa ympyrällä, kun oli kuulolla, ja yritti kaahailla kun ei ollut. Kulmissa se yritti oikoa ja kiemurteli apuja vastaan. Ei siis haitannut yhtään, että keskityimme tällaisiin perusasioihin. Jos kuuliaisuus puuttuisi, ei pitkälle pötkittäisi kilpailuissa.
04.02.2018 Kouluvalmennus Adinassa, valmensi Jannica
"No niin ja koko porukka eteen!" seisoin taas komenossa Adinan maneesissa, vilkaisu rannekelloon näytti puolta kahtatoista. Tätä menoa ei ikinä päästäisi vaativampiin asioihin, ellei koko porukka ryhdistäytyisi. Valmennettavilla tuntui olevan jokaisella joko hevosella tai ratsastajalla huono päivä. Siinä kohtaa kun saatiin Nickyn motivaatio kohdalleen ei Kosti ollutkaan enää yhteistyöhaluinen, koska oli äkännyt Pyhiksen kiiman. Alkuverryttelyn jälkeen aloiteltiin ympyrällä työskentely, jaoin porukan kahdella ympyrälle ja kokoavien harjoitusten lisäksi harjoitusravissa tehtiin myöskin laukkatehtäviä lähinnä asetuksen ja kokoamisen parissa. Saitte jatkaa toinen puoli vielä ympyrällä laukkaamista ja toiset kaksi, Crimis ja Perho, aloittivat kolmikaarista tulemaan laukassa.
Andy sai vaihtaa laukat suoraan, Pyhiksen kanssa vaihdettiin ravin tai käynnin kautta. Vaihdot sujuivat Andyllä hyvin, kunhan pidit laukkarytmin tasaisena ja energisenä. Myöskin Andyn laukanvaihto toiseen ravin kautta sujui hyvin ja tasapainoisesti. Sitten vaihdettiin paria, te saitte kävellä hetkisen ja ympyrältä otettiin laukkatreeniä jatkamaan Nicky ja Katya. Nicky vaihtoi laukat suoraan Kostin kanssa ja Rickyn kanssa vaihdettiin käynnin tai ravin kautta riippuen mikä oli helpompaa. Ravin kautta vaihdot olivat Rickylle tasapainoisempia ja se teki ne myös halukkaammin tietenkin. Kostilla oli tänään laukka todella pyörivää ja hyvää, näki että sitä oli kotona treenattu! Muut tahmatassut saivat kotitehtäväksi harjoitella etenevää ja pyörivää laukkaa muuallakin kuin uralla, selkeästi taivuttavia tehtäviä ei juuri oltu laukassa tehty, mikä kuuluu jo ihan perusteisiin ja helppo C tasolle.
07.01.2018 Estevalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Ratsastajat saivat verrytellä maneesissa sillä välin, kun laitoin puomeja ja esteitä tallityttöjen kanssa paikoilleen maneesissa. Hevoset osasivat keskittyä jo kohtalaisen hienosti ympärillä viuhtovista tytöistä ja puomien kolinasta huolimatta. Ainoastaan Andy oli hieman epäluuloinen kolinan suhteen, mutta hyvin ratsastaja sai sen keskittymään työntekoonkin. "Katya hereillä siellä selässä, Ricky ei ole nyt yhtään avuilla, vaan haaveilee pitkin maneesia, mars työntekoon!" käskytin ratsukkoa keskittymään paremmin puomeille siirryttäessä. Ravissa ja laukassa tehtyjen puomitehtävien lisäksi ratsukot saivat tehdä itsenäisiä ylityksiä pienillä verryttelyesteillä. "Pohkeet kiinni Crimis! Karjaisin ehkä liiankin voimallisesti Pyhiksen vilkaistessa minua, kuin kysyen missä palaa. Noh, ainakin sen seurauksena tamma nosti kerrankin jalkojaan kunnolla pikkuesteelle. Alkuverkan aikana ainoa, joka selvisi omin nokkineen vailla yhtään neuvoa taisi olla Perho Andyn kanssa.
Seuraavaksi pääsitte kävelemään hetkeksi ja esteitä nostettiin, jonka jälkeen alettiin treenaamaan lähestymisiä esteille. Ensin alkuun otettiin mukaan ponnistuspuomi avuksi, esteet olivat ympyrällä molemmilla puolin maneesia. Ennakointiin ei ollut nuorisolla mahdollisuutta, koska esteiden ympäri tehtiin ympyrät ja kaikki ottivat suhteellisen rauhallisesti tehtävät onnistuen sitä kautta myös hyvin. Andylle tuntui olevan hieman epäselvää minne ympyrällä hypätyn esteen jälkeen jatkettiin, joten sait ohjeeksi hieman johtaa esteellä, jotta ori pysyi suunnista hollilla. "Muista oma katse ja painoavut myös" muistutin Perhoa toisella esteellä. Kostin toisen kierroksen jälkeen esteitä nostettiin parillakymmenellä sentillä ja muut tulivat toisen kierroksen 70 senttimetrin korkeudella. Oikein hienosti meni korotettukin kierros, kunhan Crimis muisti ohjata vielä ratsunsa keskelle esteitä. He saivat tulla esteet vielä kertaalleen, mutta muille riitti ja pääsitte tekemään itsenäistä loppuverryttelyä.
18.12.2017 Nuorten klinikka Auburn Estatessa, valmensi Isabella Sokka
Nuorten klinikka oli ainoana järjestetyistä kutsuvierasvalmennuksista täynnä. Isabella katseli mietteliäänä hyvin erilaisia ratsukoita. Joukon kaksi puoliveristä, ruunikko hollantilaisruuna Samu sekä naapuritallin Cariad olivat ratsastajineen Isabellalle ennestään tuttuja, sillä Heidi treenasi toisinaan Auburnin maneesissa ja Siri oli kerran voittanut hänen valmennuksensa arvonnasta. Näyttävällä mustalla georgian grande -tammalla ratsastava Crimis oli joku Anna-serkun ystävistä ja voikkoa ratsuponiori Birkiä ratsastava Neela tunsi mitä ilmeisimmin Nitan.
Valmennuksessa oli mukana sekä koulu-, este- että yleispainotteisia hevosia. Ratsuja kuitenkin yhdisti nuori ikä, joten Isabella painotti sileätyöskentelyä. Tehtävät pohjautuivat FEI:n 5-vuotiaille hevosille tarkoitettuun Helppo A -ohjelmaan, minkä lisäksi ratsastettiin puomeja. Isabella aloitti ratsukoiden ohjaamisen heti alkukäyntien jälkeen ja vaati hevosilta oikeaa muotoa. Maneesissa oli onneksi hyvin tilaa, joten Birk pääsi kiertämään tammat riittävän kaukaa. Satunnaiset hörähtelyt kaikuivat silti avarassa tilassa ja ori liikkui erityisen pörheästi.
Verryttelyssä haettiin hevoskohtaisesti elastista liikettä ja oikeaa muotoa. Cariad oli hirvittävän reipas ja koetti innostuksissaan juosta Heidin alta, samoin kuin energiaa pursuva ratsuponiori Birk. He saivatkin keskittyä pysähdys-ravi -siirtymiin sekä tehdä etenkin avotaivutuksia verryttelyssään, jotta takajalat saataisiin aktiivisiksi alle. Molempien ratsastajat joutuivat tekemään lisäksi paljon erilaisia voltteja ja kiemuroita, jotta nuorilla riitti tekemistä. Sirin puoliveriruuna Samu taas oli enemmänkin tahmeahko, joten Isabella ohjeisti naista tekemään pohkeenväistöä ja muutamia lisäyksiä liikkeen irrottamiseksi. Näyttävä koulutamma Pyhis liikkui alusta asti ihailtavan tasapainoisesti ja kuunteli apuja hyvin, joten Crimis sai verryttelyynsä muita vapaammat kädet.
Varsinaisena tehtävänä työstettiin nuorten laukkaa. Isabella oli asettanut maneesin toiseen päätyyn puomeja kahdelle sisäkkäin olevalle pääty-ympyrälle. Pienempää pääty-ympyrää tehdessä välit olivat raville ja ulompaa, hieman isompaa pääty-ympyrää tehdessä puomivälit olivat laukalle. Puomeja ratsastettiin vuorokerroin ravissa ja laukassa, kun taas toisessa päädyssä tehtiin kaarteessa vastalaukkaa. Vastalaukka nostetiin aina ravin tai käynnin kautta ja ennen toista päätyä tehtiin suoritus ja uusi siirtyminen. Koska joka toisella kierroksella toisen päädyn puomit tultiin laukassa, pääsivät nuoret hevoset samalla harjoittelemaan laukanvaihtoa käynnin kautta. Tavoitteena oli ripeä uusi nosto.
Tehtävää tehtiin molempiin suuntiin ja maneesi oli juuri ja juuri riittävän suuri neljälle samaan aikaan laukkaavalle nuorelle. Ratsastajat olivat onneksi sen verran kokeneita, että toisille annettiin tilaa suorittaa. Laukanvaihto käynnin kautta osoittautui helpoimmaksi osuudeksi kaikille: nostot olivat napakoita ja hyvin valmisteltuja. Puomeilla jokainen ratsukko joutui hakemaan sitä omaa sopivaa laukkaa – etenkin Neela ratsuponillaan. Birkin laukasta löytyi kuitenkin lopulta paljonkin pelivaraa ja liikettä, ja reipas poniori saatiin sovitettua hevosväleihin.
Vastalaukassa kaikki joutuivat liioittelemaan ulospäin asettamista alkuun. Tasapainon suhteen eniten haettavaa oli Cariadilla, joka taisikin olla nuoresta joukosta se kaikista nuorin. Crimisin Pyhis taas olisi kovasti vaihtanut laukkaa, sillä näyttävä koulutamma osasi vaihdot jo. Myös Cariad heitti muutaman ilmavan vaihdon hyvinkin estehevosmaiseen tyyliin ja Heidi sai keskittyä vastalaukkaan tosissaan. Isabella ohjeisti naista tekemään vain hyvin lyhyen pätkän, jotta tasapaino riittäisi eikä tehtävä olisi liian haastava.
Siri ja Samu suorittivat melko tasaisesti kaiken ja ruuna oli hyvin kypsä ikäisekseen. Puomityöskentely herätteli ruunaa, joka oli alkuun kulkenut mukavuudenhaluisesti ja liikettä alkoi löytyä. Melko paljon laukkaa sisältäneen valmennuksen jälkeen ravattiin kevyesti ja käveltiin melko pitkään. Loppukäyntien aikana Isabella kierteli maneesissa kyselemässä valmennettavien omia jälkifiiliksiä, sekä utelemassa lisää näiden hevosista. Kontakteja ei voinut koskaan olla liikaa, ja naiselle oli tärkeää jättää itsestään hyvä vaikutelma.
03.12.2017 Kouluvalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Katselin valmennusryhmän käyskentelyä uralla vuoden viimeisessä valmennuksessa. Osa tuntui hieman levottomilta ja erityisesti Kosti heitteli päätään odottaen jo innokkaasti varsinaisiin hommiin pääsyä. Kauaa ei orin tarvinnut odottaa, sillä saitte aloitella ravissa tekemään voltteja ja itsenäisesti kiemurauria kolmella ja neljällä kaarella. "Muistakaa varoa toisianne sitten, kun teitä on viisi maneesissa ja oripoikia matkassa", muistutin kun lauma ampaisi raviin. Kohtuullisen hyvin itsenäinen verryttely jo sujui, välimatkoista piti välillä muistuttaa, nyt ei oltu ratsastuskoulun jonotunnilla. "Ja sitten Nicky kärjessä kokorataleikkaa, varo sitä vastaantulijaa" ohjasin osaston vaihtamaan suuntaa ja sen jälkeen osaa tekemään ympyröitä, että saisivat enemmän tilaa muista. Ensimmäisenä ympyrätyöskentelyä pääsi tekemään Katya Rickyn kanssa, haettiin vähän vastataivutusta ja sen jälkeen alkeellista muodon etsintää, Ricky aika hyvin jo myötäsi ohjalle ja seuraava pari pääsi ympyrälle. "Enemmän taivutusta ympyrän muodon mukaan" ohjasin Crimistä taivuttamaan menosuuntaan tammaansa ja sitten vastataivutusta, se kuunteli avut hyvin ja taipui jo mukavasti ikäisekseen. Kostia ei tänään selkeästikään innostanut ympyrällä työskentely, se olisi halunnut liittyä tammaseuraan uralle aina jomman kumman ohittaessa ympyrää. Hyvin kuitenkin Nicky sai sen harhailemasta itse työntekoon ja keskittymään sekä taipumaan ja tulemaan pätkittäin kivasti muotoonkin! Sanin kanssa aloittelimme ihan alkeista, 4-vuotias Piia vastasi kuitenkin apuihin hienosti ja oli melkein helpoiten tuntumalla, joten pääsitte tänään helpolla, tamma oli selvästi tajunnut idean, eikä vastavaikutuskaan kovin vaikealta tuntunut, vai mitä? Perhon ja Andyn kanssa riitti kun kolmivuotias taipui ympyrän suuntaan ja vei vastataivutuksessa asetuksen ulos, takaosa sai pysyä vielä ympyräuralla, jottei tehtävä käynyt liian haasteelliseksi. Andy oli hieman ymmällään yksinäistyöskentelystä, mutta suoriutui siitä kuitenkin oikein hienosti!
Välikäyntien jälkeen aloiteltiin laukkatyöskentelyä, Andy sai nostaa laukan kulmasta ennen pitkää sivua ja muut nostivat pitkän sivun alusta, koska olivat jo hieman edellä koulutuksessaan. Toki orikin 3-vuotiaaksi työskenteli oikein hienosti! Pääsitte tekemään pohkeenväistöä myös käynnissä ja ravissa, Andyn ja Piia tekivät vielä käynnissä, jotta päästiin tehtävään paneutumaan hetki yhdessä toisessa päässä maneesia. Oikein hienosti kaikki olivat omaksuneet ja kotonakin väistöjä treenailleet. Seuraavaksi pituushalkaisijalta tullun käyntipohkeenväistön jälkeen tehtiin vielä voltti kulmaan, jonka jälkeen painon ollessa sisäjalalla nostettiin laukka. Se sujui myös nuoremmilta hienosti ja laukkaa jatkettiin koko seuraava pitkäsivu, kokeneemmat saivat kokeilla laukassakin jo hieman kokoamista tekemällä pitkän sivun keskelle ympyrän. Se sujui jo Pyhikseltä ja Piialta hienosti laukassa, Andykin pääsi hyvin jyvälle tehtävän luonteesta, hienoa! Kosti ja Ricky myös osasivat jo laukkaa koota jonkun verran, mutta itse peräänanto vielä jäi tulematta tällä kertaa. Ratsastajat saivat tukea pohkeella enemmän, niin kyllä se sieltä rupeaa tulemaan kuin itsestään, lohdutin. Eikä tätä hommaa oppinut kuin harjoittelemalla! Loppuverryttelyt tehtiin itsenäisesti, jonka jälkeen olikin aika pistää pillit pussiin tältä kerralta. Juttelin hetken Sanin kanssa, heille tunti oli viimeinen tamman täyttäessä kuusi vuotta ja siirtyessä isommille areenoille. Hymyssä suin otin vastaan Sanin tuoman pienen lahjan ja toivotin koko porukalle hyvät joulut muistuttaen että jatkaisimme estetunnin parissa tammikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tammikuusta maaliskuulle jatkettaisiinkin samalla ryhmällä Sani pois lukien, koska porukkahengestä oli muodostunut niin hyvä.
05.11.2017 Estevalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Marraskuun sateinen keli oli tuonut nuoret valmentautumaan Adinan isoon maneesiin, joka alkoikin porukalle olla melko tuttu. Tänään oli tarkoitus hieman ilotella halloweenin kunniaksi erikoisesteillä, joiden totutteluun kiinnitettiin jo alkuverrytelystä alkaen huomiota ja ratsukot saivat tehdä paljon ympyröitä ja voltteja erikoisten esteiden ympärille tutustuttaen ratsujaan mitä erikoisimpiin vempeleisiin. Vanhemmille hevosille valotkin oli valmennukseen himmennetty, mutta nuorten kanssa ajattelin pitää hieman matalempaa profiilia ja maneesin kaikki valot olivat vielä päällä heidän verrytellessään. Kaikki saivat tulla peräjälkeen Adinan oman ponin, Vanillan perässä esteitä, koska tamma oli jo tottunut niihin. Kostille ja Armille esteet eivät kaikkien yllätykseksi tuottaneet suurtakaan ongelmaa, mutta muita nämä uudet esteet selkeästi jännittivät sen verran, että estekorkeus pidettiin tänään matalana. Vanilla pääsi kylläkin viimeisellä kierroksella hyppäämään muutaman 70-senttisen esteen. Loppuun otettiin muutamia jumppaesteitä ja kaikilta tuntui innarien hyppääminen sujuvan ilman suurempia ongelmia, sitten kun idea oli ratsuille selvä. Loppuverryttelyn jälkeen käynnit otettiin tänään maneesissa, koska ketään ei huvittanut lähteä vesisateeseen kävelemään niitä.
01.10.2017 Kouluvalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Lokakuun ensimmäinen oli tuonut Rovaniemelle viiden asteen lämpötilan ja kolean pilvisen sään vuoksi päätimme mennä suosiolla maneesiin. Kaikki vaikuttivat heti alkuun olevan siellä kuin kotonaan, joten mitään erillistä tutustumista maneesin saloihin ei tämän joukkion kanssa tarvinnut tehdä, vaan itsenäiset alkuverryttelyt oli suoritettu ja valmennus valmis alkamaan täysipainoisesti. Tämän tunnin teemaksi olin valinnut siirtymiset, ympyrällä työskentelyn ja taivuttavat sekä asettavat tehtävät, joiden mukana aloittelimme hieman läpiratsastusta ja kävimme teoriassa läpi mitä siihen sisältyi. Aluksi ratsastajat saivat tehdä siirtymisiä pitkillä sivuilla käynnistä raville muutamia askelia kerrallaan, ratsastaa kulmat huolellisesti ulkoavuille suunnaten hevosta ja samalla kävin läpi ryhmälle läpiratsastuksen periaatetta. Hevonen piti läpiratsastuksen jälkeen olla hyvin kuulolla, ohjan ja pohkeen välissä sekä suorittaa yhteistyöhaluisesti töitä kaikissa askellajeissa. Koulutetun vanhemman hevosen kanssa läpiratsastus vei noin parikymmentä minuuttia, mutta näiden nuorten kanssa tavoitteena oli reilu puolituntinen, eikä haitannut vaikka hommaan olisi mennyt kolmevarttiakin. Puolessavälissä valmennusta kaikki alkoivat olla tuntumalla ja osa jopa suoritti ravissa annettuja tehtäviä pätkittäin oikeassa muodossa, erityisesti vanhemmat hevoset, kuten ryhmän pian jättä Papu ja Lissu, jolle lokakuun valmennus olisi viimeinen nuorten ryhmässä. Olin jo pitkään harkinnut, josko näistä ryhmäläisistä tekisi myös jatkoryhmän, mutta ajatus oli saanut ajanpuutteen vuoksi toistaiseksi vielä siirtyä syrjään. Läpiratsastusta harjoiteltuaan ryhmä jaettiin kahdelle ympyrälle, jossa nostettiin laukka toisella puolen ympyrää ja toinen puoli tehtiin siirtymisiä käyntiin tai pysähdyksiä, mikäli hevosella riitti energiaa, eikä se malttanut nostojen välillä kuunnella puolipidätteitä. Tänään työskentely laukassa sujui kommelluksitta, vaikka muutamalla energiaa piisasi. Tähän oli hyvä lopetella rennolla ravailulla puolipitkällä ohjalla eteen-alas hakeutuen ja ympyröitä ratsastaen verkkaisesti. Tyytyväiset ratsukot pakattiin yksi toisensa perään kotimatkalle ja vihdoin koitti odotettu ruokatauko valmentajalle.
03.09.2017 Estevalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Syyskuun valmennus aloiteltiin maneesissa, koska Suomen syksy oli vallannut kentän valtavine vesilätäkköineen. Ratsukoissa oli havaittavissa tänään jo hieman syysvirtaa, mutta suhteellisen rauhallisesti päästiin silti valmennus käymään lävitse. Aloittelimme tuttuun tapaan verryttelyä ravissa ympyröitä ja kahdeksikkoja tehden, jonne otettiin mukaan myös ravipuomeja kaarevalla uralla. Kokeneille hevosille tämä ei enää tuottanut ongelmia ja kaikki katsoivat myöskin laukassa tarkasti miten jalkansa asettelivat. Laukassa tehtiin myös yleisen energian vuoksi paljon siirtymisiä raviin ja pelkkiä laukannostoja. Sitten otettiin ratsastajat kahdelle ympyrälle, joille oli laitettu pienehkö ristikko hypättäväksi. Tämän kaikki selvittivät helposti, joten ristikot nostettiin melkein heti 50-senttisiksi pystyiksi. Kostille tämä tuotti jo hieman päänvaivaa, kun Nickyn piti oria kääntää huolellisesti, mutta lopulta tehtävä saatiin sujumaan heidänkin osaltaan. Tämän valmennuksen teemaksi oli valittu sarjaesteet sekä jumppaaminen, joista aloittelimme kahdella sarjalla molemmin puolin maneesia. Ensimmäiseen väliin tuli kaksi askelta (Rickyllä kolme) ja toiseen väliin yksi laukka-askel, Rickyn ottaessa kaksi. Kaikkien selvitettyä tehtävä helposti, kokeneimmille hyppääjille nostettiin esteitä vielä muutamalla reiällä. Välikäyntien jälkeen jatkettiin jumppaamalla hevosia neljällä pienellä innariesteellä, joiden tekniikasta nuoret pääsivät jyvälle hyvinkin nopeasti lukuunottamatta Lissua, jonka mielestä ne saattoi hyvinkin hypätä kaksi estettä kerrallaan. Lopputuntia kohden myös tamma oivalsi, että se osasi hypätä esteet myös muulla tavoin. Tänään lopeteltiin valmennus puolen tunnin loppumaastoon ihmettelemään lapin syksyä. Maastoreissu meni hyvin, vaikka Lissu aiheuttikin pieniä ongelmia pelleilemällä pelkäävänsä autoa. Joukossa tyhmyys tiivistyy..
06.08.2017 Kouluvalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Elokuun alun valmennus päästiin käymään aurinkoisessa säässä, kun enemmän tai vähemmän tuttu porukka kokoontui taas Adinaan nuorten valmennuksen pariin. Aloittelimme tuttuun tapaan itsenäisen alkuverryttelyn jälkeen tekemällä voltteja ja pysähdyksiä sekä siirtymisiä raviin. Ennen väistöjen aloittamista kävimme teoriassa läpi pohkeenväistöä ja avotaivutusta ja sen jälkeen aloiteltiin kädestä pitäen - tekniikalla kunkin ratsukon kanssa toimimaan. Toiset saivat sillä välin tehdä itsenäistä työskentelyä toisella puolen kenttää ravissa tai käynnissä. Alkuun vuorossa oleva ratsukko sai ottaa ratsun lyhyeltä sivulta pituushalkaisijalle, josta lähdettiin ihan muutama askel kerrallaan viemään hevosta pohkeenväistöön, tarvittaessa avustin maastakäsin. Kun tämä sujui hyvin ja väistättävän pohkeen merkitys alkoi olla kutakuinkin selvillä hevoselle siirryttiin tekemään yhä pidempiä pätkiä, välillä otettiin seis, jos tuntui että hevosella oli kiire. Kun kaikkien kanssa oli kokeiltu väistöt olivat vuorossa avotaivutukset, joissa avustin aina pitkän sivun alussa tarvittaessa, todella moni kuitenkin selviytyi hienosti ilman mitään apua, näitä oli jo taidettu vähän kotona opetella ennalta.. Väistöjen ja pitkällisen käyntityöskentelyn jälkeen oli jo kiva päästä laukkaamaan ja Pyhis aiheutti pientä sekasortoa innostuessaan laukkapätkistä hieman liikaakin. Onneksi Crimis sai tamman kuitenkin rauhoiteltua reippaan kierroksen jälkeen, eivätkä toiset lähteneet leikkiin mukaan. Loppuravit sujuivat rauhallisesti eteen-alas jumppaillen.
Hantsu kertoo:
Daniel Susineva oli mies, josta olin kyllä kuullut paljon, mutta jonka kanssa en ollut koskaan ollut tekemisissä. Nyt siihen tuli muutos, kun saavuimme Susinevan tähtivalmennukseen Pyhiksen kanssa. Huokaisin syvään, kun hyppäsin sabinon selkään ja ohjasin sen tummanrautiaan suomenhevosen perään maastopolulle. Nyt olisi paras suunnan muuttua, tai tiputtaisin meidät koko cupista.
Ensimmäinen Tie Tähtiin -osakilpailu oli ollut osaltamme katastrofi. Pyhis oli ottanut melkoisesti kierroksia aiempia isompien kilpailujen hälinästä ja sitä oli ollut hirveän vaikea saada kuulolle. Tamma oli ollut ihan mahdoton koko alkuverkan ajan - eikä itse suoritus ollut mennyt hirveän paljon paremmin. Asenteeni ei siis ollut kovin positiivinen enää koko hemmetin cupia kohtaan. Pyhiksen kanssa koko sen kilpailu-uran kestänyt voittoputki oli katkennut kuin seinään, ja olin romahtanut ihanista pilvilinnoistani. Pyhis OLI nuori hevonen, jonka kanssa tällainen OLI normaalia. Kyllä minä sen tiesin. Ainakin nyt, kun vaaleanpunaiset lasini olivat särkyneet.
Pyhis säpsähti rasahtavaa oksaa, ja havahduin synkeistä ajatuksistani keräämään ohjia paremmin käsiini. Eihän tästä tulisi mitään, jos en osaisi edes itse keskittyä. Annoin katseeni kiertää ympäristössä, istuin syvälle satulaan ja mukailin hevosen aavistuksen jännityneitä askeleita. Tämä oli se kuuluisa Seppele. Ja kohta pitäisi kohdata se kuuluisa Daniel Susineva, joten nyt pitäisi ryhdistäytyä ja pistää kaikki peliin.
Pyhis hermoili uutta ympäristöä, mutta huomasi että olin tosissani. Tänään tehtäisiin töitä niska limassa. Seuraavaan osakilpailuun olisi onneksi vielä kolme viikkoa, koska kilpailimme pelkässä kouluratsastuksessa. Tässähän ehtisi hyvin petrata, kun vaan pitäisi kunnollisen treenitahdin yllä ja valmentautuisi aina kun mahdollista.
Koska alkukäynnit oli kävelty maastossa, maneesissa aloitettiin verryttely ravissa ja laukassa. Pyhikseltä ei eteenpäinpyrkimystä puuttunut, ja annoin sen mennä vähän vauhdikkaammin suoralla uralla ja suurilla kaarilla. Enimmät pöllöenergiat pois, ennen kuin hakisin täydellistä muotoa. Pyhis tikitti alkuun jäykästi, koska se stressasi uusia hevosia, uutta valmentajaa ja uutta maneesia, mutta pitkähköllä ohjalla laukkaaminen sai sen hyvälle tuulelle ja sitä kautta rennommaksi.
Liikettä löytyi, joten seuraavaksi alettiin tekemään siirtymisiä kevyestä ravista harjoitusraviin ja käyntiin. Hevonen haettiin kunnolla kuulolle puolipidätteiden kautta. Susineva halusi nähdä ryhdikästä ja tasapainoista liikkumista. Allekirjoittanut saikin noottia siitä, että hevonen piti saada visusti pohkeiden ja ohjan väliin – ei mitään hallitsematonta sooloilua. Suuni venyi tiukaksi viivaksi, kun työstin Pyhiksen sinkoilevia askellajeja hallittuun muotoon. Hyvän suorituksen jälkeen Pyhis sai kävellä hetken.
Susineva rääkkäsi myös ratsastajaa kunnolla – harjoitusravissa keskiympyrälle ja istunta haltuun. Se ei onneksi kuulunut heikkouksiini, joten tehtävä sujui meiltä suhteellisen malliikkaasti. Ainakin aina ne pätkät, kun Pyhis jaksoi keskittyä. Harjoitusravin jälkeen otimme laukannostoja, jotka kuuluivat Pyhiksen bravuureihin. Tamma nosti laukan aina upealla voimalla ikäisekseen, ja sen laukka pyöri tahdikkaasti. Tässä tehtävässä laukattiin vain ympyrä kerrallaan ja siirryttiin sitten harjoitusraviin. Susineva painotti raviin siirtymisessä istunnan merkitystä – ohjasavut olivat toissijaisia. Tykkäsin miehen ajatusmaailmasta heti: näin minä kotonakin pyrin hevosiani ratsastamaan. Pyhis olisi tosin voinut olla ravissa rennompi – nyt se ei olisi malttanut hidastaa.
Toistoilla tämäkin saatiin kuitenkin sujumaan, ja voitiin siirtyä seuraavaan tehtävään: pysähdyksiin. Niitä olikin hyvä treenata levottoman ja vauhdikkaan Pyhiksen kanssa. Loppuun treenattiin vielä koulukilpailujen alku-ja lopputervehdystä – suoruutta keskihalkaisijalla ja siistiä pysähdystä. Tehtävä vaati Pyhikseltä täydellistä keskittymistä, joten se tuotti alkuun haasteita. Onneksi näin loppuvalkasta tamma alkoi kuitenkin jo rentoutua ja olla paremmin työskentelymoodissa, niin tehtävä oli suoritettavissa. Useita toistoja taas tarvittiin, mutta tuloksia saatiin ja siihen minä olin erittäin tyytyväinen. Me noustaisiin vielä.
16.03.2018 Tie Tähtiin -kouluvalmennus Helppo B Saariston hevosopistolla, valmensi Henry Säänri
Henry kertoo
Hevonen oli selvästi herkkä ja reagoi kaikkeen uuteen kummastellen sekä osoittaen mieltään. Alkulämmittelyissä se kauhoi isoilla liikkeellä ympäri kentää ja ratsastaja saikin hakea sitä enemmän alleen ja rauhallisempaan moodiin. Eteenpäipyrkimys oli aina hyvästä, mutta puolivieminen ei. Ratsastaja sai hätäilevää hevosta pian alleen, mutta tällä kertaa tamma kävi sen verran kuumana, että oli melko räjähtelevä koko valmennuksen. Treenasimme perusjuttuja: ympyrää laukassa ja taipumista kulmiin, sekä suoruutta. Ratsastaja oli melko rento ja kokeneen oloinen, hieman enemmän tasaisuutta olisin toivonut tähän ratsukkoon.
Hantsu kertoo
Tie Tähtiin -cupin ensimmäinen osakilpailu lähestyi hurjaa vauhtia. Saariston hevosopisto järjesti osakilpailun lisäksi sitä edeltävän valmennuksen perjantaina. Kun kuulin, että opistolle sai tulla koko viikonlopuksi, varasin heti Pyhiksen kanssa paikan. Nuorelle hevoselle tekisi hyvää saada sopeutua paikkaan ensin, ennen kuin kilpailutilanne koittaisi. Olihan tamma pärjännyt loistavasti tämän kauden kilpailuissa, mutta eipä varman päälle pelaamisesta haittaa olisi. Varsinkin kun edusti nyt isompaa tiimiä. Omaa tallia ja sen omaa tiimiä, mietin onnessani ajellessani paikan päälle perjantaina puolen päivän aikaan.
…
Siitä olikin aikaa, kun olin valmentautunut jonkun muun kuin aviomieheni silmän alla. Virkistävää vaihtelua! Ei siinä, tämäkin valmentaja oli abauttiarallaa kolmikymppinen ja etunimikin kuulosti brittiläiseltä.. Ihan kuten oma Thomakseni. Itsekseni hymyillen ratsastin parhaani mukaan rauhattomana tikittävää Pyhistä Henryn katsoessa silmä kovana suuntaamme. Tamma oli valitettavan levoton ja siihen oli vaikea saada kontaktia. Tuntematon mies sai hevosen huomion herpaantumaan ja pälyilemään epäluuloisena. Huokailin raskaasti tehdessäni runsaasti puolipidätteitä, voltteja ja pysähdyksiä saadakseni ratsuni kuulolle.
”Tää on vasta viis”, selitin virnistäen. Ainakaan isosti liikkuvalta hevoselta ei puuttunut eteenpäinpyrkimystä. Ongelma olikin saada se myös taipumaan ja kokoamaan.
Ei se onneksi mahdoton tehtävä ollut. Sain suhteellisen nopeasti hevosen apujen väliin, mutta sain kyllä tehdä sitten töitä pitääkseni sen siellä. Henry oli onneksi rento valmentaja ja sai minutkin pysymään rentona, vaikka hevonen sähläsi minkä kerkesi. Tunsin myös hevoseni vallan hyvin, joten tiesin mitä nappeja painella. Pyhis näytti upeaa laukkaansa ympyrällä, kun oli kuulolla, ja yritti kaahailla kun ei ollut. Kulmissa se yritti oikoa ja kiemurteli apuja vastaan. Ei siis haitannut yhtään, että keskityimme tällaisiin perusasioihin. Jos kuuliaisuus puuttuisi, ei pitkälle pötkittäisi kilpailuissa.
04.02.2018 Kouluvalmennus Adinassa, valmensi Jannica
"No niin ja koko porukka eteen!" seisoin taas komenossa Adinan maneesissa, vilkaisu rannekelloon näytti puolta kahtatoista. Tätä menoa ei ikinä päästäisi vaativampiin asioihin, ellei koko porukka ryhdistäytyisi. Valmennettavilla tuntui olevan jokaisella joko hevosella tai ratsastajalla huono päivä. Siinä kohtaa kun saatiin Nickyn motivaatio kohdalleen ei Kosti ollutkaan enää yhteistyöhaluinen, koska oli äkännyt Pyhiksen kiiman. Alkuverryttelyn jälkeen aloiteltiin ympyrällä työskentely, jaoin porukan kahdella ympyrälle ja kokoavien harjoitusten lisäksi harjoitusravissa tehtiin myöskin laukkatehtäviä lähinnä asetuksen ja kokoamisen parissa. Saitte jatkaa toinen puoli vielä ympyrällä laukkaamista ja toiset kaksi, Crimis ja Perho, aloittivat kolmikaarista tulemaan laukassa.
Andy sai vaihtaa laukat suoraan, Pyhiksen kanssa vaihdettiin ravin tai käynnin kautta. Vaihdot sujuivat Andyllä hyvin, kunhan pidit laukkarytmin tasaisena ja energisenä. Myöskin Andyn laukanvaihto toiseen ravin kautta sujui hyvin ja tasapainoisesti. Sitten vaihdettiin paria, te saitte kävellä hetkisen ja ympyrältä otettiin laukkatreeniä jatkamaan Nicky ja Katya. Nicky vaihtoi laukat suoraan Kostin kanssa ja Rickyn kanssa vaihdettiin käynnin tai ravin kautta riippuen mikä oli helpompaa. Ravin kautta vaihdot olivat Rickylle tasapainoisempia ja se teki ne myös halukkaammin tietenkin. Kostilla oli tänään laukka todella pyörivää ja hyvää, näki että sitä oli kotona treenattu! Muut tahmatassut saivat kotitehtäväksi harjoitella etenevää ja pyörivää laukkaa muuallakin kuin uralla, selkeästi taivuttavia tehtäviä ei juuri oltu laukassa tehty, mikä kuuluu jo ihan perusteisiin ja helppo C tasolle.
07.01.2018 Estevalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Ratsastajat saivat verrytellä maneesissa sillä välin, kun laitoin puomeja ja esteitä tallityttöjen kanssa paikoilleen maneesissa. Hevoset osasivat keskittyä jo kohtalaisen hienosti ympärillä viuhtovista tytöistä ja puomien kolinasta huolimatta. Ainoastaan Andy oli hieman epäluuloinen kolinan suhteen, mutta hyvin ratsastaja sai sen keskittymään työntekoonkin. "Katya hereillä siellä selässä, Ricky ei ole nyt yhtään avuilla, vaan haaveilee pitkin maneesia, mars työntekoon!" käskytin ratsukkoa keskittymään paremmin puomeille siirryttäessä. Ravissa ja laukassa tehtyjen puomitehtävien lisäksi ratsukot saivat tehdä itsenäisiä ylityksiä pienillä verryttelyesteillä. "Pohkeet kiinni Crimis! Karjaisin ehkä liiankin voimallisesti Pyhiksen vilkaistessa minua, kuin kysyen missä palaa. Noh, ainakin sen seurauksena tamma nosti kerrankin jalkojaan kunnolla pikkuesteelle. Alkuverkan aikana ainoa, joka selvisi omin nokkineen vailla yhtään neuvoa taisi olla Perho Andyn kanssa.
Seuraavaksi pääsitte kävelemään hetkeksi ja esteitä nostettiin, jonka jälkeen alettiin treenaamaan lähestymisiä esteille. Ensin alkuun otettiin mukaan ponnistuspuomi avuksi, esteet olivat ympyrällä molemmilla puolin maneesia. Ennakointiin ei ollut nuorisolla mahdollisuutta, koska esteiden ympäri tehtiin ympyrät ja kaikki ottivat suhteellisen rauhallisesti tehtävät onnistuen sitä kautta myös hyvin. Andylle tuntui olevan hieman epäselvää minne ympyrällä hypätyn esteen jälkeen jatkettiin, joten sait ohjeeksi hieman johtaa esteellä, jotta ori pysyi suunnista hollilla. "Muista oma katse ja painoavut myös" muistutin Perhoa toisella esteellä. Kostin toisen kierroksen jälkeen esteitä nostettiin parillakymmenellä sentillä ja muut tulivat toisen kierroksen 70 senttimetrin korkeudella. Oikein hienosti meni korotettukin kierros, kunhan Crimis muisti ohjata vielä ratsunsa keskelle esteitä. He saivat tulla esteet vielä kertaalleen, mutta muille riitti ja pääsitte tekemään itsenäistä loppuverryttelyä.
18.12.2017 Nuorten klinikka Auburn Estatessa, valmensi Isabella Sokka
Nuorten klinikka oli ainoana järjestetyistä kutsuvierasvalmennuksista täynnä. Isabella katseli mietteliäänä hyvin erilaisia ratsukoita. Joukon kaksi puoliveristä, ruunikko hollantilaisruuna Samu sekä naapuritallin Cariad olivat ratsastajineen Isabellalle ennestään tuttuja, sillä Heidi treenasi toisinaan Auburnin maneesissa ja Siri oli kerran voittanut hänen valmennuksensa arvonnasta. Näyttävällä mustalla georgian grande -tammalla ratsastava Crimis oli joku Anna-serkun ystävistä ja voikkoa ratsuponiori Birkiä ratsastava Neela tunsi mitä ilmeisimmin Nitan.
Valmennuksessa oli mukana sekä koulu-, este- että yleispainotteisia hevosia. Ratsuja kuitenkin yhdisti nuori ikä, joten Isabella painotti sileätyöskentelyä. Tehtävät pohjautuivat FEI:n 5-vuotiaille hevosille tarkoitettuun Helppo A -ohjelmaan, minkä lisäksi ratsastettiin puomeja. Isabella aloitti ratsukoiden ohjaamisen heti alkukäyntien jälkeen ja vaati hevosilta oikeaa muotoa. Maneesissa oli onneksi hyvin tilaa, joten Birk pääsi kiertämään tammat riittävän kaukaa. Satunnaiset hörähtelyt kaikuivat silti avarassa tilassa ja ori liikkui erityisen pörheästi.
Verryttelyssä haettiin hevoskohtaisesti elastista liikettä ja oikeaa muotoa. Cariad oli hirvittävän reipas ja koetti innostuksissaan juosta Heidin alta, samoin kuin energiaa pursuva ratsuponiori Birk. He saivatkin keskittyä pysähdys-ravi -siirtymiin sekä tehdä etenkin avotaivutuksia verryttelyssään, jotta takajalat saataisiin aktiivisiksi alle. Molempien ratsastajat joutuivat tekemään lisäksi paljon erilaisia voltteja ja kiemuroita, jotta nuorilla riitti tekemistä. Sirin puoliveriruuna Samu taas oli enemmänkin tahmeahko, joten Isabella ohjeisti naista tekemään pohkeenväistöä ja muutamia lisäyksiä liikkeen irrottamiseksi. Näyttävä koulutamma Pyhis liikkui alusta asti ihailtavan tasapainoisesti ja kuunteli apuja hyvin, joten Crimis sai verryttelyynsä muita vapaammat kädet.
Varsinaisena tehtävänä työstettiin nuorten laukkaa. Isabella oli asettanut maneesin toiseen päätyyn puomeja kahdelle sisäkkäin olevalle pääty-ympyrälle. Pienempää pääty-ympyrää tehdessä välit olivat raville ja ulompaa, hieman isompaa pääty-ympyrää tehdessä puomivälit olivat laukalle. Puomeja ratsastettiin vuorokerroin ravissa ja laukassa, kun taas toisessa päädyssä tehtiin kaarteessa vastalaukkaa. Vastalaukka nostetiin aina ravin tai käynnin kautta ja ennen toista päätyä tehtiin suoritus ja uusi siirtyminen. Koska joka toisella kierroksella toisen päädyn puomit tultiin laukassa, pääsivät nuoret hevoset samalla harjoittelemaan laukanvaihtoa käynnin kautta. Tavoitteena oli ripeä uusi nosto.
Tehtävää tehtiin molempiin suuntiin ja maneesi oli juuri ja juuri riittävän suuri neljälle samaan aikaan laukkaavalle nuorelle. Ratsastajat olivat onneksi sen verran kokeneita, että toisille annettiin tilaa suorittaa. Laukanvaihto käynnin kautta osoittautui helpoimmaksi osuudeksi kaikille: nostot olivat napakoita ja hyvin valmisteltuja. Puomeilla jokainen ratsukko joutui hakemaan sitä omaa sopivaa laukkaa – etenkin Neela ratsuponillaan. Birkin laukasta löytyi kuitenkin lopulta paljonkin pelivaraa ja liikettä, ja reipas poniori saatiin sovitettua hevosväleihin.
Vastalaukassa kaikki joutuivat liioittelemaan ulospäin asettamista alkuun. Tasapainon suhteen eniten haettavaa oli Cariadilla, joka taisikin olla nuoresta joukosta se kaikista nuorin. Crimisin Pyhis taas olisi kovasti vaihtanut laukkaa, sillä näyttävä koulutamma osasi vaihdot jo. Myös Cariad heitti muutaman ilmavan vaihdon hyvinkin estehevosmaiseen tyyliin ja Heidi sai keskittyä vastalaukkaan tosissaan. Isabella ohjeisti naista tekemään vain hyvin lyhyen pätkän, jotta tasapaino riittäisi eikä tehtävä olisi liian haastava.
Siri ja Samu suorittivat melko tasaisesti kaiken ja ruuna oli hyvin kypsä ikäisekseen. Puomityöskentely herätteli ruunaa, joka oli alkuun kulkenut mukavuudenhaluisesti ja liikettä alkoi löytyä. Melko paljon laukkaa sisältäneen valmennuksen jälkeen ravattiin kevyesti ja käveltiin melko pitkään. Loppukäyntien aikana Isabella kierteli maneesissa kyselemässä valmennettavien omia jälkifiiliksiä, sekä utelemassa lisää näiden hevosista. Kontakteja ei voinut koskaan olla liikaa, ja naiselle oli tärkeää jättää itsestään hyvä vaikutelma.
03.12.2017 Kouluvalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Katselin valmennusryhmän käyskentelyä uralla vuoden viimeisessä valmennuksessa. Osa tuntui hieman levottomilta ja erityisesti Kosti heitteli päätään odottaen jo innokkaasti varsinaisiin hommiin pääsyä. Kauaa ei orin tarvinnut odottaa, sillä saitte aloitella ravissa tekemään voltteja ja itsenäisesti kiemurauria kolmella ja neljällä kaarella. "Muistakaa varoa toisianne sitten, kun teitä on viisi maneesissa ja oripoikia matkassa", muistutin kun lauma ampaisi raviin. Kohtuullisen hyvin itsenäinen verryttely jo sujui, välimatkoista piti välillä muistuttaa, nyt ei oltu ratsastuskoulun jonotunnilla. "Ja sitten Nicky kärjessä kokorataleikkaa, varo sitä vastaantulijaa" ohjasin osaston vaihtamaan suuntaa ja sen jälkeen osaa tekemään ympyröitä, että saisivat enemmän tilaa muista. Ensimmäisenä ympyrätyöskentelyä pääsi tekemään Katya Rickyn kanssa, haettiin vähän vastataivutusta ja sen jälkeen alkeellista muodon etsintää, Ricky aika hyvin jo myötäsi ohjalle ja seuraava pari pääsi ympyrälle. "Enemmän taivutusta ympyrän muodon mukaan" ohjasin Crimistä taivuttamaan menosuuntaan tammaansa ja sitten vastataivutusta, se kuunteli avut hyvin ja taipui jo mukavasti ikäisekseen. Kostia ei tänään selkeästikään innostanut ympyrällä työskentely, se olisi halunnut liittyä tammaseuraan uralle aina jomman kumman ohittaessa ympyrää. Hyvin kuitenkin Nicky sai sen harhailemasta itse työntekoon ja keskittymään sekä taipumaan ja tulemaan pätkittäin kivasti muotoonkin! Sanin kanssa aloittelimme ihan alkeista, 4-vuotias Piia vastasi kuitenkin apuihin hienosti ja oli melkein helpoiten tuntumalla, joten pääsitte tänään helpolla, tamma oli selvästi tajunnut idean, eikä vastavaikutuskaan kovin vaikealta tuntunut, vai mitä? Perhon ja Andyn kanssa riitti kun kolmivuotias taipui ympyrän suuntaan ja vei vastataivutuksessa asetuksen ulos, takaosa sai pysyä vielä ympyräuralla, jottei tehtävä käynyt liian haasteelliseksi. Andy oli hieman ymmällään yksinäistyöskentelystä, mutta suoriutui siitä kuitenkin oikein hienosti!
Välikäyntien jälkeen aloiteltiin laukkatyöskentelyä, Andy sai nostaa laukan kulmasta ennen pitkää sivua ja muut nostivat pitkän sivun alusta, koska olivat jo hieman edellä koulutuksessaan. Toki orikin 3-vuotiaaksi työskenteli oikein hienosti! Pääsitte tekemään pohkeenväistöä myös käynnissä ja ravissa, Andyn ja Piia tekivät vielä käynnissä, jotta päästiin tehtävään paneutumaan hetki yhdessä toisessa päässä maneesia. Oikein hienosti kaikki olivat omaksuneet ja kotonakin väistöjä treenailleet. Seuraavaksi pituushalkaisijalta tullun käyntipohkeenväistön jälkeen tehtiin vielä voltti kulmaan, jonka jälkeen painon ollessa sisäjalalla nostettiin laukka. Se sujui myös nuoremmilta hienosti ja laukkaa jatkettiin koko seuraava pitkäsivu, kokeneemmat saivat kokeilla laukassakin jo hieman kokoamista tekemällä pitkän sivun keskelle ympyrän. Se sujui jo Pyhikseltä ja Piialta hienosti laukassa, Andykin pääsi hyvin jyvälle tehtävän luonteesta, hienoa! Kosti ja Ricky myös osasivat jo laukkaa koota jonkun verran, mutta itse peräänanto vielä jäi tulematta tällä kertaa. Ratsastajat saivat tukea pohkeella enemmän, niin kyllä se sieltä rupeaa tulemaan kuin itsestään, lohdutin. Eikä tätä hommaa oppinut kuin harjoittelemalla! Loppuverryttelyt tehtiin itsenäisesti, jonka jälkeen olikin aika pistää pillit pussiin tältä kerralta. Juttelin hetken Sanin kanssa, heille tunti oli viimeinen tamman täyttäessä kuusi vuotta ja siirtyessä isommille areenoille. Hymyssä suin otin vastaan Sanin tuoman pienen lahjan ja toivotin koko porukalle hyvät joulut muistuttaen että jatkaisimme estetunnin parissa tammikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tammikuusta maaliskuulle jatkettaisiinkin samalla ryhmällä Sani pois lukien, koska porukkahengestä oli muodostunut niin hyvä.
05.11.2017 Estevalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Marraskuun sateinen keli oli tuonut nuoret valmentautumaan Adinan isoon maneesiin, joka alkoikin porukalle olla melko tuttu. Tänään oli tarkoitus hieman ilotella halloweenin kunniaksi erikoisesteillä, joiden totutteluun kiinnitettiin jo alkuverrytelystä alkaen huomiota ja ratsukot saivat tehdä paljon ympyröitä ja voltteja erikoisten esteiden ympärille tutustuttaen ratsujaan mitä erikoisimpiin vempeleisiin. Vanhemmille hevosille valotkin oli valmennukseen himmennetty, mutta nuorten kanssa ajattelin pitää hieman matalempaa profiilia ja maneesin kaikki valot olivat vielä päällä heidän verrytellessään. Kaikki saivat tulla peräjälkeen Adinan oman ponin, Vanillan perässä esteitä, koska tamma oli jo tottunut niihin. Kostille ja Armille esteet eivät kaikkien yllätykseksi tuottaneet suurtakaan ongelmaa, mutta muita nämä uudet esteet selkeästi jännittivät sen verran, että estekorkeus pidettiin tänään matalana. Vanilla pääsi kylläkin viimeisellä kierroksella hyppäämään muutaman 70-senttisen esteen. Loppuun otettiin muutamia jumppaesteitä ja kaikilta tuntui innarien hyppääminen sujuvan ilman suurempia ongelmia, sitten kun idea oli ratsuille selvä. Loppuverryttelyn jälkeen käynnit otettiin tänään maneesissa, koska ketään ei huvittanut lähteä vesisateeseen kävelemään niitä.
01.10.2017 Kouluvalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Lokakuun ensimmäinen oli tuonut Rovaniemelle viiden asteen lämpötilan ja kolean pilvisen sään vuoksi päätimme mennä suosiolla maneesiin. Kaikki vaikuttivat heti alkuun olevan siellä kuin kotonaan, joten mitään erillistä tutustumista maneesin saloihin ei tämän joukkion kanssa tarvinnut tehdä, vaan itsenäiset alkuverryttelyt oli suoritettu ja valmennus valmis alkamaan täysipainoisesti. Tämän tunnin teemaksi olin valinnut siirtymiset, ympyrällä työskentelyn ja taivuttavat sekä asettavat tehtävät, joiden mukana aloittelimme hieman läpiratsastusta ja kävimme teoriassa läpi mitä siihen sisältyi. Aluksi ratsastajat saivat tehdä siirtymisiä pitkillä sivuilla käynnistä raville muutamia askelia kerrallaan, ratsastaa kulmat huolellisesti ulkoavuille suunnaten hevosta ja samalla kävin läpi ryhmälle läpiratsastuksen periaatetta. Hevonen piti läpiratsastuksen jälkeen olla hyvin kuulolla, ohjan ja pohkeen välissä sekä suorittaa yhteistyöhaluisesti töitä kaikissa askellajeissa. Koulutetun vanhemman hevosen kanssa läpiratsastus vei noin parikymmentä minuuttia, mutta näiden nuorten kanssa tavoitteena oli reilu puolituntinen, eikä haitannut vaikka hommaan olisi mennyt kolmevarttiakin. Puolessavälissä valmennusta kaikki alkoivat olla tuntumalla ja osa jopa suoritti ravissa annettuja tehtäviä pätkittäin oikeassa muodossa, erityisesti vanhemmat hevoset, kuten ryhmän pian jättä Papu ja Lissu, jolle lokakuun valmennus olisi viimeinen nuorten ryhmässä. Olin jo pitkään harkinnut, josko näistä ryhmäläisistä tekisi myös jatkoryhmän, mutta ajatus oli saanut ajanpuutteen vuoksi toistaiseksi vielä siirtyä syrjään. Läpiratsastusta harjoiteltuaan ryhmä jaettiin kahdelle ympyrälle, jossa nostettiin laukka toisella puolen ympyrää ja toinen puoli tehtiin siirtymisiä käyntiin tai pysähdyksiä, mikäli hevosella riitti energiaa, eikä se malttanut nostojen välillä kuunnella puolipidätteitä. Tänään työskentely laukassa sujui kommelluksitta, vaikka muutamalla energiaa piisasi. Tähän oli hyvä lopetella rennolla ravailulla puolipitkällä ohjalla eteen-alas hakeutuen ja ympyröitä ratsastaen verkkaisesti. Tyytyväiset ratsukot pakattiin yksi toisensa perään kotimatkalle ja vihdoin koitti odotettu ruokatauko valmentajalle.
03.09.2017 Estevalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Syyskuun valmennus aloiteltiin maneesissa, koska Suomen syksy oli vallannut kentän valtavine vesilätäkköineen. Ratsukoissa oli havaittavissa tänään jo hieman syysvirtaa, mutta suhteellisen rauhallisesti päästiin silti valmennus käymään lävitse. Aloittelimme tuttuun tapaan verryttelyä ravissa ympyröitä ja kahdeksikkoja tehden, jonne otettiin mukaan myös ravipuomeja kaarevalla uralla. Kokeneille hevosille tämä ei enää tuottanut ongelmia ja kaikki katsoivat myöskin laukassa tarkasti miten jalkansa asettelivat. Laukassa tehtiin myös yleisen energian vuoksi paljon siirtymisiä raviin ja pelkkiä laukannostoja. Sitten otettiin ratsastajat kahdelle ympyrälle, joille oli laitettu pienehkö ristikko hypättäväksi. Tämän kaikki selvittivät helposti, joten ristikot nostettiin melkein heti 50-senttisiksi pystyiksi. Kostille tämä tuotti jo hieman päänvaivaa, kun Nickyn piti oria kääntää huolellisesti, mutta lopulta tehtävä saatiin sujumaan heidänkin osaltaan. Tämän valmennuksen teemaksi oli valittu sarjaesteet sekä jumppaaminen, joista aloittelimme kahdella sarjalla molemmin puolin maneesia. Ensimmäiseen väliin tuli kaksi askelta (Rickyllä kolme) ja toiseen väliin yksi laukka-askel, Rickyn ottaessa kaksi. Kaikkien selvitettyä tehtävä helposti, kokeneimmille hyppääjille nostettiin esteitä vielä muutamalla reiällä. Välikäyntien jälkeen jatkettiin jumppaamalla hevosia neljällä pienellä innariesteellä, joiden tekniikasta nuoret pääsivät jyvälle hyvinkin nopeasti lukuunottamatta Lissua, jonka mielestä ne saattoi hyvinkin hypätä kaksi estettä kerrallaan. Lopputuntia kohden myös tamma oivalsi, että se osasi hypätä esteet myös muulla tavoin. Tänään lopeteltiin valmennus puolen tunnin loppumaastoon ihmettelemään lapin syksyä. Maastoreissu meni hyvin, vaikka Lissu aiheuttikin pieniä ongelmia pelleilemällä pelkäävänsä autoa. Joukossa tyhmyys tiivistyy..
06.08.2017 Kouluvalmennus Adinassa, valmensi Jannica
Elokuun alun valmennus päästiin käymään aurinkoisessa säässä, kun enemmän tai vähemmän tuttu porukka kokoontui taas Adinaan nuorten valmennuksen pariin. Aloittelimme tuttuun tapaan itsenäisen alkuverryttelyn jälkeen tekemällä voltteja ja pysähdyksiä sekä siirtymisiä raviin. Ennen väistöjen aloittamista kävimme teoriassa läpi pohkeenväistöä ja avotaivutusta ja sen jälkeen aloiteltiin kädestä pitäen - tekniikalla kunkin ratsukon kanssa toimimaan. Toiset saivat sillä välin tehdä itsenäistä työskentelyä toisella puolen kenttää ravissa tai käynnissä. Alkuun vuorossa oleva ratsukko sai ottaa ratsun lyhyeltä sivulta pituushalkaisijalle, josta lähdettiin ihan muutama askel kerrallaan viemään hevosta pohkeenväistöön, tarvittaessa avustin maastakäsin. Kun tämä sujui hyvin ja väistättävän pohkeen merkitys alkoi olla kutakuinkin selvillä hevoselle siirryttiin tekemään yhä pidempiä pätkiä, välillä otettiin seis, jos tuntui että hevosella oli kiire. Kun kaikkien kanssa oli kokeiltu väistöt olivat vuorossa avotaivutukset, joissa avustin aina pitkän sivun alussa tarvittaessa, todella moni kuitenkin selviytyi hienosti ilman mitään apua, näitä oli jo taidettu vähän kotona opetella ennalta.. Väistöjen ja pitkällisen käyntityöskentelyn jälkeen oli jo kiva päästä laukkaamaan ja Pyhis aiheutti pientä sekasortoa innostuessaan laukkapätkistä hieman liikaakin. Onneksi Crimis sai tamman kuitenkin rauhoiteltua reippaan kierroksen jälkeen, eivätkä toiset lähteneet leikkiin mukaan. Loppuravit sujuivat rauhallisesti eteen-alas jumppaillen.
Tämä on virtuaalihevonen.